Blogi

Perjantai, Tammikuu 1, 2021, 17:24

Istuttamista ja sadonkorjuuta vuoden ensimmäisellä päivällä

sadonkorjuu
 
Oli aika korjata satoa maasta, sillä näin lämpimät säät eivät enää tule jatkumaan. Samalla ehdin istuttamaan pehmeään maahan kukkasipuleita, jotka olivat kasvattaneet kellarissa jo terhakkaat verson alut. En tiedä, voidaanko sanoa, että olen istutusasioiden kanssa ajankohtaan nähden myöhässä vai liian aikaisessa, sillä eletäänhän uuden vuoden ensimmäistä päivää, jossa nämä ajan määreet vaikuttavat hieman hatarilta.
 
Osa kukkasipuleita päätyi samaan laatikkoon, jossa jo härmekaalini on kovasti aloitellut vihdoin kasvuaan. Olen yrittänyt viljellä harvinaisempia lajeja, joita ei löydy kaupan tiskiltä tai ne ovat siellä suhteettoman hintavia. Härmekaali oli tämän vuoden uusi kokeiluni ja lopputuloksena oli, että kovin krantustihan se tuntui viihtyvän puutarhani mullissa.

kukkasipulien istutus
 
Ennen otaksumaani maan routimista, on kerran vielä nostettava mustajuuri-satoa, sillä juuri on varsin herkullista ravintoa. Mustajuurta aloin viljellä heti kun sain mahdollisuuden puutarhaharrastukseeni. Tämän vuoksi mustajuurta tuntukin nyt tupsahtelevan sieltä täältä plantaasin alueella. Mustajuuri on siitä kätevä hoidettava kasvi, että sen siemenet tuntuvat itävän hyvin. Nostettaessa taas juurta ylös, siitä usein jää myös osa maahan. Sieltä se sitten omien havaintojeni mukaan jälleen aloittaa uutta kasvustoa. Mustajuuri porautuu todella syvällä kovaan savimaahan ja tänäänkin lopetin syvän montun kaivamisen suosiolla tyytyen näin poikkinaisiin palasiin.

Lapio ja mustajuuri

Otin vielä ylös ohuempia juuria, joissa oli jo osin uutta vihreää versostoa ja siirsin ne uuteen multapenkkiin kasvamaan. Multajuuri vaatii kaksi vuotta kehittyäkseen syömäkuntoon.
 
 
Kaurajuuri oli toinen ensimmäisistä viljelyistutuksistani. Kaurajuuri on muutoin samanlainen kuin mustajuuri, se on vain maultaan miedompi. Olin unohtanut jo kylvökseni kunnes havahduin myöhemmin siihen, että puutarhassani kasvoi ja lisääntyi korkea kasvusto keltaisine kukintoineen. Siemenistä istuttamani kaurajuuri oli salapitäen ollutkin elossa ja voi ilmeisen hyvin. Siispä nostamaan juurta ja maistamaan, miltä ne maistuisivatkaan. Mutta voi, kun syksy tuli, tulivat tikliperheen jäsenet aterioimaan kaurajuurten kukintojen jäännöksille. Tiklit olivat minusta todella kauniita ja niiden keskinäistä kommunikointia oli mukava kuunnella. Aivan mainioita vieraita siis! Tiklit tuntuivat olevan tosin kovin arkoja ja vain kaurajuuret saivat ne tulemaan puutarhan alueelle. Tästä johtuen en voinut kaivaa kaurajuuria ylös lainkaan, sillä pitihän tiklejä saada vieraiksi seuraavinakin vuosina. Tiklit taitavatkin olla yksi luonnollinen selitys siihen, miksi kaurajuuria on ilmaantunut yllättäviin paikkoihin puutarhassa. Onneksi ajatukseni puutarhan tilasta on salliva, ei rajoittava. Tänään tein sitten radikaalin teon ja kaivoin osan kaurajuurista ylös. Ajatuksena oli, että saisin vihdoin maistaakin viljelmääni. Taustoitin tekoani niin, että jaoin ja istutin kaurajuuren palasia ja uusia versoja entisille paikoilleen sekä uuteen kasvupaikkaan.

kaurajuuria pöydällä
 
Tulevaan talveen varautuen nostin lopuksi vielä hieman maa-artisokan mukuloita talteen. Kaivuukohtanani oli edellisen puutarhaviljelijän vanha kasvustoalue. Maa taitaa olla köyhää tällä kohdin, sillä mukulat olivat pienehköjä. Olen näköjään laistanut maanparannusta tässäkin kohtaa. Nostelin vielä viime kesällä perustamastani uudesta maa-artisokkapenkistä pari muhkeampaa mukulaa mukaan ja päätin samalla uudistaa ensi keväänä vanhan maa-artisokkapenkkini uuteen kukoistukseen!

Mukulat kivellä
 
Lisätietoja:
 
Mustajuuri
 
Mykerökukkaisiin kuuluva monivuotinen kasvi, jonka mustakuorisia, valkomaltaisia juuria pidetään hienona herkkuna. Käyttö esimerkiksi parsan tavoin. Korjataan myöhään syksyllä, pakkanen ei vaikuta mustajuureen. Jos juuret ovat ensimmäisen kasvukauden lopussa kovin ohuita, niitä voi kasvattaa seuraavalla vuodellakin paksummiksi. Minulla on samoja mustajuuria ollut kasvupaikoillaan useita vuosia, ennen kuin olen niitä nostanut ylös. Ne ovat myös menestyneet monivuotisina, vaikka kirjallisuudessa määritellään kasvi kaksivuotisiksi. Samoin on laita kaurajuuren kohdalla.
Talvella käytettäväksi aiotut mustajuuret voidaan vanhan tavan mukaan säilöä kellariin tiheästi multaan istutettuna. Juuriin talven aikana kehittyvät vaaleat lehdet ovat hyvää salaattiainesta.
Kirjallisuudessa mainitaan myös hiekkaan istuttaminen ja uskoisin, että säilyvät myös turpeessa. Ylipäätään ne säilytetään porkkanan tavoin kellariolosuhteissa.
Maahan jätetyt mustajuuret ovat itselläni säilyneet ihan toimintakuntoisina kevääseen, mutta kasvusto voidaan ihan hyvin myös peittää, vaikka oljilla ja lehdillä.
 
Kaurajuuri
 
Kuin mustajuuri eli mykerökukkaisiin kuuluva, kaksivuotinen kasvi ja käytetään samalla tavalla kuin mustajuurta. Talven varalle säilytettävät kaurajuuret istutetaan hiekkaan samoin kuin mustajuuret.
 
 
Maa-artisokka
 
Peräisin Pohjois-Amerikasta. Eurooppaan kasvi tuotu 1500-luvun puolivälissä. Suomeen se tuli 1600-luvun lopulla. Tunnetaan myös nimillä mukula-artisokka, juuriartisokka ja pirunperuna. Maa-artisokka on auringonkukan sukulainen. Voidaan käyttää suoja-aitana esimerkiksi tuulensuojana pienille kasvimaille tai näkösuojana. Maa-artisokka sisältää inuliini-nimistä hiilihydraattia. Sopii diabeetikoille. Ainesosat ovat hyödyllisiä suolistobakteerien ravintoa. Maa-artisokka ehkäisee haitallisten bakteerien, kuten salmonellan ja hiivojen liikakasvua. Tutkimusten mukaan maa-artisokan mukana päivittäin saatu fruktooligosakkaridi-annos muuttaa terveiden suolistobakteereiden osuuden jopa kymmenkertaisesti kahdessa viikossa. Keitettyä maa-artisokkaa ja muhennusta suositellaan erityisesti vatsan ärsytyksestä kärsiville.
 
 
 
Lisätiedoissa käytetyt lähteet:
 
Juvakka, Jarmo: Maa-artisokka. Unohdettu aarrekasvi, I samma Båt- Samassa veneessä, Eu:n Leader-ohjelma, 1998.
 
Salonen & Jaatinen: Kodin puutarha, WSOY, Helsinki 1943.
 
Salonen& Haapanen: Uusi puutarhakirja, WSOY, Helsinki 1956.
 
 
 
 
 


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät
Copyright (c)2021, All Rights Reserved.
Osumalaskuri: 82248
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän