Blogi

Keskiviikko, Lokakuu 24, 2018, 21:35

Tässä vanha tekstini, jossa käsittelen perinteisen pinkopahvin paperitapetoinnin alkuvalmisteluista.

Vihreän kammarin paperointi
                                                                                                                                                                     ©Leena Halonen    4.3.2016                                                                         
 
 
Kyseessä oli pienen pieni huone, jossa oli monta kulmaa ja taitetta sekä harjakatto. Huoneeseen tein ensimmäiseksi pinkopahvituksen katto-ja seinäpinnoille. Nyt vuorossa oli tapetointi tapetilla, joka oli äkkiä arveltuna 30 vuotta vanhaa materiaalia. Rullat ovat hieman koppuraisia ja käppyräisiä, mutta vielä tapetointikelpoisia.
 
 

Uusi pinkopahvi on hyvä pohjustaa. Pohjustuksella tasataan imukykyä ja helpotetaan tapetoitsijan työtä. Tässä käytin liisteriä, mutta toki voi käyttää pohjamaalia tai suopapohjustusta.
Pohjustustavan ja aineen valinta riippuu lähinnä tapetoitsijan ja asiakkaan arvomaailmasta. Silloin mietitään hengittävyyden, perinteisten tekniikoiden ja tapetoinnissa syntyvien virheiden minimointien välisiä rajapintoja.
Joka tapauksessa oli kyseessä mikä pohjustus tahansa, pinta annetaan kuivahtaa  seuraavaan päivään.
 
 
 
 

Ennen rullien avaamista tarkistetaan
sarjanumerot sekä painoseränumerot. Samaa painoserää yhdelle seinälle ja nurkassa voidaan vaihtaa toiseen, jos rullissa ovat sekavaa sorttimenttaalia. Muuten seinästä tulee kirjava, jos painoserät vaihtuvat yhdellä seinällä. Painoserät ovat keskenään hieman eri sävyisiä.
Tässä tehtaan sarjanumero on 8565-3
ja painoserä on 05.
 
 
 
 

 
Kun tapetoidaan paperitapetilla, silloin ei voida levitellä liimaa ja rullaa suoraan seinäpinnalle. Ergonomisestikin tapetointipöytä on aivan lyömätön apuväline työkyvyn ylläpitämisessä!
Paperitapetissa käytetään tapettiharjaa eikä muovilastaa. Mukaan vielä tapettiveitsi terineen, tapetointisakset, mitta, leikkuri ja ohut lyijykynä.  Taskuun varataan laastareita. Purkki käytetyille terille.
 
 

Niin, monesti tapetoidaan uudestaan, joten mukaan täytyy mahtua huoneeseen, vaikka asunto ei tyhjä olekaan.
Lattia suojataan, sillä liisteri voi vaurioittaa pintoja. Liisteripöydän alle asetetaan koroke liisteriämpärille, ettei tapettimaakarin selkä ratkea. Viereen pahvilaatikko ylimääräisille tapettisuikaleille. Siisti pitää aina olla! Ja oma ämpäri lämpimälle vedelle ja sienelle. Tapettirullat asetellaan säilöön pöydän jalkojen ”hankaan”. Tapettipöydälle asetetaan ylimääräisestä tapetinpätkästä suoja. Kts. kuvan oikeata yläreunaa.
 
 
 Liisteri levitetään hyvälaatuisella liisteriharjalla kastamalla kaksi kertaa liisteriämpäriin per vuota. Silloin on sinulla hyvä tekniikka, jos näin voit tehdä. Määrää voit testata sillä, että pystyt kirjoittamaan nimesi vuotaan.


Vuodan alaosa nostetaan hieman puolenvälin yli ja reunat painellaan kiinni.
Tässä näkyy myös pinkan asettelu pöydällä. Kaikki muut vuodat toiseen reunaan ja päällimmäinen vuota pöydän etureunan yli 1 cm.
 

Yläreuna eli kattoon menevä reuna taitetaan sormitaitokseen. Se suojaa kattopintoja liisterin tahrauksilta ja pitää tapetoitsijan sormet puhtaana.
 

 
Sitten vuodan yläpää tuodaan alaosan päälle sen verran, mitä sormitaitoksen leveys on. Näin vuota pysyy puhtaana liisteristä.
 
 

 
 
Tapettipinta pyyhitään silti lämpimällä vedellä varovasti tapettipöydällä. Tämän tapetin pinta on hieman muovinen vaikka onkin paperia taustaltaan.  Joten voin pyyhkiä sitä reilusti, mutta jos tapetissa on hyvin pigmenttinen pinta, silloin pitää olla varovainen. Vain pientä painelua nihkeällä sienellä. Tapetoitsija on töpännyt tässä, sillä tapetointityössä ei saa olla kynsissä värillistä kynsilakkaa. Siitä voi jäädä jälki valmiiseen pintaan.
 


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät
(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään
Osumalaskuri: 25860